Vihdoin! Heti, kun ensimmäistä kertaa selasin tätä lempivirkkauskirjaani (hih, tarvinneeko sen nimeä enää edes mainita? No kohta siitä vielä lisää!) päätin tehdä vielä joku päivä pesukarhun. Se on kuitenkin kolmostason työ, eli vaikeimman tason. Ei kolmostason työtkään mahdottomia ole tehdä, mutta nuo pään kuvioitten oikein menot huoletti. Tässä on nyt lopputulos minun kokeilusta:

Pesukarhut%C3%A4htileiju.jpg

Kun olin 4, sain joululahjaksi suunnilleen tämänvärisen pesukarhupehmolelun. Se sai nimekseen Kimi, ja se oli ihan lempilelu aina. Se myös toteutti toiveita. Siltä sai toivoa ihan mitä tahansa, mutta aina vain toivoin appelsiinimehujäätä! ^‿^ Tulisinkohan siitä vielä yhtä onnelliseksi?

PesuISTUUsivusta.jpg

Kimin myötä lempieläimeni olikin hyvin pitkään pesukarhu, kunnes se n.11-vuotiaana vaihtui ketuksi. Kyllä, tämä on tärkeää ja asiaankuuluvaa tietoa! ^_^' Mutta olen aina rakastanut metsäneläimiä ja kaikkia eläinsatuja yms. Siksikin näitä eläinotuksia on niin kiva virkkailla.

PESUkarhusivustat%C3%A4hti%C3%A4.jpg

Naamakuvio ei onnistunut ihan 100% täydellisesti jostain syystä, vaikka täysin ohjeitten mukaan tein. Hylkäykseen johtavan suurta mokaa en siinä kuitenkaan näe. Myöskin kun virkkaan aina nurjaa, eli otan langan koukulle väärältä puolen, se ehkä vaikuttaa? Käännän aina virkatut kappaleet sitten oikeinpäin.

pesukarhualaskatsoo.jpg

PesuP%C3%84%C3%84sivusta.jpg

Pesupesuhaavejeejee.jpg

Hännän keksin omasta päästä. Kirjassa se olisi pitänyt tehdä jollain kummalla tyylillä niin, että lankalenkkejä on ympäriinsä. Kai pörröisyysvaikutelmaa tuomaan. Mietin, että teenkö tälle hapsukkaan pörröhännän, eli laittaisin lyhyitä langanpätkiä koko hännän ympäriinsä, mutta eikös se tuollaisenakin "kaljuna" sovi? :)

PESUKARHUt%C3%A4hdiss%C3%A4.jpg

^Tämä on kaikista varmasti täsmälleen sama kuva kuin ensimmäinen, mutta en osaa päättää kumpi on parempi.

Nakupeikko-postauksessani peikko poseerasi auringonkukka nro. 2:n kanssa, ja tässä on nyt ikävät uutiset sen kukan kohtalosta: Minä yritin viherpeukaloida sille sitä parempaa tukikeppiä, mutta sitten vahingossa murhapeukaloin siltä niskan poikki :( Törkkäsin peukunkynnellä kuolettavan iskun ja kukka oli mennyttä. Että näin täällä meillä pidetään kukkia kämmenellä.

Sitten istutin 2 siementä siihen purkkiin, että jos toinen edes lähtisi kasvamaan. Noh, tässä on tulos:

PesukarhuAURINGON.jpg

Kummastakin lähti kukka kasvamaan!!! ^_^ Ja nuo sitten laitan parvekelaatikkoon, jahka aika on sopiva. (Anteeksi virkkausaiheesta eksyminen, mutta en jaksa perustaa erikseen blogia viherkasveille ja auringonkukille, vai pitäisikö? Olen kyllä jo pohjan sellaiselle vapaamuotoiselle kotoilublogille tehnyt. Voisi pitää erillään tämän virkkausharrastuksen ja hemulihommat. Toisessa blogissa olisi just kasvijuttuja, sisustusta, kissoista juttua... Ehkäpä joskus teen sen.)

Tästä seuraavasta kuvasta voisi tehdä blogikuvan (eli siis otsikon alla oleva kuva, missä nyt on nukke), mutta sitten täytyisi kai muuttaa koko blogin värimaailma. Pitäisikö alkaa taiteilemaan uusi ulkoasu, vai onko tämä nykyinen rauhallinen tyyli ihan jees? Eli vaihdanko tämän blogikuvaksi:

PESUNALLEhaave.jpg

...Vaiko en? Tykkään kyllä tästä nykyisestä harmaasta tyylistä, kun se ei riitele eriväristen kuvien kanssa neutraaliudellaan.

Ja sitten!!! ^^ En uskonut, että tämä voisi olla tottakaan! Että vielä joskus löytäisin tämän kirjan ikiomaksi! Kirja, josta olen teille höpöttänyt ihan kyllästymiseen saakka? Nimittäin tänään VIHDOIN minulle tuli postissa tämä kirja:

PESUveike%C3%A4tparemehk%C3%A4.jpg

PESUveike%C3%A4tkirja.jpg

Tuossa kannessa näkyykin tuo pesukarhumalli, jolla tämä minunkin pesukarhu on tehty. Käytin tummempaa lankaa ja muutenkin eri värejä. Näitä on aina kiva muokkailla omanlaiseksi. Mutta ihan super kirja, suosittelen! Vaikket osaisi yhtään virkata, niin tässä on tosi selkeät ohjeet aloittelijallekin! Ihan perussilmukoillakin pärjää monessa eläimessä. Ja itselläkin on tässä keskittymiskyky ja muisti taas saanut harjaannusta. Näitä kun uppoutuu tekemään, saa hetkeksi kaiken muun pois mielestään.

Sitten vielä pikku höpötys tähän pitkän postauksen päätteeksi: Yritän nyt pitää pikkuisen taukoa otuksista. Niitä tässä tupsahtelikin kuin sieniä sateella. Mutta nyt elämässäni on tapahtumaisillaan onnellisia muutoksia. Eli tulen olemaan kiireinen uusien, iloisten asioitten takia. Sen verran voinen sanoa näin etukäteen! ^^ Siksi käsitöitä ei nyt oikein ehdi entiseen tahtiin tehdäkään.

Eikä seuraava työ tule olemaan otus. Päätin virkata mummulle salaa, noh, yllätykseksi, isoäidinneliötossut. Kun neuloin vaarillekin tossut, niin pitäähän sitä mummullekin tehdä! :) Mutta eri tyyliin. Neliöitä olen kyllä tehnyt ennenkin ja tyynynpäällisen ja verhonkin sellaisista, mutta isoäidinneliötossuja en vielä koskaan. Teen sen kuitenkin ihan rauhalliseen tahtiin sitten kun ehtii. Nyt voisi olla pikku kevätloman paikka näistä käsityöjutuista.

Jos joku jaksoi lukea tänne saakka, niin kiitän! ^^